Tämän tekstin kirjoittaja on lopen kyllästynyt tuttavallisiin naapureihin vai onko?onko se sittenkin tehty huvittamaan nettikansaa kaikessa suorapuheisuudessaan? Täällä Turkissahan pääsääntöisesti ollaan hyvinkin ystävällisiä ja mitä kauemmin asut jossain sitä enemmän naapurit ovat kiinnostuneempia menoista ja tuloistasi ennen kaikkea seurastasi kenen kanssa menet ja minne? monesti tekisi mieli vaan ignoorata kaikki ja olla huomaamatta yhtään ketään mutta mitä kauemmin asut samoilla kulmilla sitä sosiaalisempi sitä vain on oltava ja voin kertoa että normaalisti olen tosi sosiaalinen, täällä vaan harvemmin pelkkä tervehdys riittää vaan pitää kertoa koko viikon aikana tapahtuneet asiat kun törmää Merve mummoon naapuritalosta tai samaan aikaan roskia viedessä sattuu paikalle setä Cehmuz, voin avoimesti myöntää että olen monesti melkein juossut naapureitani karkuun ja koittanut etteivät he huomaisi minun livahtavan portista ulos, siinä olen säästänyt monta aamunavausta..
On siinä kieltämättä ne hyvätkin puolensa kun naapurusto on tuttua mutta tälläisiä fiiliksiä joskus ja varmasti vähän kaikilla meillä Turkin Suomalaisilla puhumattakaan heistä jotka asuvat miehensä perheen kanssa samoilla kulmilla vuodesta toiseen vaikka haluaisivat välimatkaa..
Tälläisiä ajatuksia tänään..
Mä näin kans ton. Onneksi toi nainen ei tosiaan asu ulkomailla, koska se vois tulla hulluksi siellä :D.
VastaaPoistaMä kykenen sanomaan naapureille moi, joskus tosin vähän mutisten, kun en haluu moikata, jos se toinenkaan ei moikkaa.
Naapureiden kanssa en yleensä sen pahemmin halua jutella, tosin kerran kehaisin hississä hyvän tuoksuista pitsaa :D.
Mut onneksi on välttynyt sen pidemmiltä keskusteluilta :).
Kiitos kommentista.Mulla ei onneksi (koen sen oikeasti onnekseni) ole seinänaapureina Turkkilaisia itseasiassa meidän rapussa taitaa olla vaan muutama Turkkilainen vuokralla ja loput siten euroopasta ja asuvat asunnollaan vain muutamia viikkoja vuodesta..
VastaaPoistaMusta on kylla taysin kasittamatönta ettei joku vastaa naapurinsa tervehdykseen, ei kai se nyt niin vaikeaa ole...jossain menee myös kaytöstapojen raja, onhan se nyt ihan tervetta Suomessakin opetella siihen etta tervehditaan tuttuja eika vaan murista. Olen ehka asunut liian kauan taalla mutta musta on ainakin ihan mukavaa tuntea naapurit ja vaihtaa muutama sana, samoin lahikauppiaiden kanssa, se luo myös turvallisuutta kun tuntee naapurinsa, heilta saa apua ja katsovat myös vahan asunnon peraan, samoin jos alueella liikkuu vieraita ihmisia.
VastaaPoistaJuu siis toki on minustakin ihan kiva tuntea naapureita ja vaihtaa kuulumisia, joskus heitä on vaan hieman pakoiltava jos on vaikka kiire.. heidän kanssaan kun tosiaan jää suustaan kiinni eikä höpöttämisestä meinaa tulla loppua millään;)Edellisessä lähiössä jossa asuin naapurin naiset tulivat aina pimpottelemaan ovikelloa ja pyysivät teehetkilleen mukaan noihinkin oli aina vain mentävä, itse en noista teehetkistä/ruoanlaittozembaloista niin välittänyt mutta kivahan se oli kun halusivat minua mukaan.
VastaaPoistaJoo ja tuo mun ajatus lahti lahinna tuosta postauksessa nakyvasta kirjelmasta, kylla minakin olen naapureita pakoillut ja keksinyt tekosyita ettei tarvitse menna niille teekutsuille....me tullaan anopin kanssa hyvin juttuun mutta toisaalta on ihan hyva ettei asuta samassa kaupungissa....lahinna tarkoitin etta normaalit tervehtimiset kuuluvat musta kaytöstapoihin jopa Suomessa ja mua ihmetyttaa siella se murina ja kyraily, jota on havaittavissa joissakin naapurustoissa.
Poista